Johdanto käsittää käytännössä paitsi johdannoksi nimetyn luvun a) Introduction, myös luvun b) Knowledge Exchange as a Social Dilemma.
Johdannossa (Introduction) voisi olla selkeämmin mainittu tutkimuksen tarkoitus, tämänhetkinen tieto aiheesta (onko sitä, mitä on ja mitä ei) sekä aiheen tärkeys. Artikkelin aihe on tunnistettavissa johdannosta (a) mutta tärkeys jää lukijan pääteltäväksi - oletettavasti tutkimuksen kohde on tärkeä, mutta aiemmat tutkimukset motivaationaalisista tekijöistä tulevat esiin vasta luvussa b (Knowledge Exchange as a Social Dilemma). Tutkimuskohteen tai hypoteesin tai yleensä aiheen tärkeydestä ei ole suoraan mainittu johdannossa, mutta asiaan on viitattu Wikipedian ym. suurilla käyttäjämäärillä.
Introduction–luvun alussa tulee mieleen, kuinka oleellinen osa Wikipedia on tätä tutkimusta, kun kaksi ensimmäistä kappaletta liittyy siihen, onko Wikipedia osa tätä tutkimusta. Ilmeisesti Wikipedia on hyvä esimerkki ilmiöstä, sen taustasta ja aiheen tärkeydestä.
Vaikka johdannossa (Introduction) on viitattu useisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät tiedonvaihdon haasteisiin ryhmässä, ei kuitenkaan ole viitattu aiempiin tutkimuksiin, jotka liittyisivät nimenomaan ilmiön psykologiseen perspektiiviin (onko niitä vai ei ja jos on niin mitä tuloksia on saatu?). Tässä yhteydessä olisikin voitu mainita jotain tiivistetysti, tai että niistä on kerrottu enemmän seuraavassa luvussa (b).
Johdannon (a) lopussa voisi olla selkeämminkin tarvittavat asiat: tutkimuksen päämäärä, lyhyt kuvaus tutkimuksen lähestymistavasta ja kuinka se osoittaa tutkimuksen hypoteesit tai tutkimuskysymykset (nyt näihin liittyvää asiaa löytyy molemmista luvuista a ja b).
Mielestäni lukujen a) Introduction ja b) Knowledge Exchange as a Social Dilemma sisällöt voisi yhdistää saman, sisältöä paremmin kuvaavan otsikon alle ja tuoda yhdistetyn johdannon lopussa selvemmin esille tarvittavat asiat, nyt asia on vähän hajallaan kahdessa luvussa.
2. Materials and Methods
Alussa voisi olla lyhyesti ja ytimekkäästi selitetty mitä on tehty, jotta lukijalle tulee käsitys koejärjestelyistä, nyt teksti oli vähän hajanaista ja epäselvää. Välttämättömin tieto tutkimuksen toistamiseksi on annettu, voisi olla vielä selkeämminkin. Jos olisin aikeissa toistaa tutkimusta, kaipaisin todennäköisesti lisätietoja.
Tutkimuksen koejärjestelyt vaikuttavat tarkoitukseen sopivalta, vaikka kieltämättä rahapalkinto tiedonvaihtohalukkuuden mittarina ei ihan täysin vakuuta.
3. Results
Tuloksissa pitäisi olla vain tutkimuksessa saadun tiedon tai tulosten raportointia, osa tulosten tekstistä lähdeviittauksineen olisikin voinut olla esitetty toisessa yhteydessä, esim. pohdinnassa. Tulosten ensimmäinen kappale olisi voinut sisältää esim. luettelon niistä tekijöistä joita on tutkittu? Ne tulevat kyllä esille väliotsikoissa. Tulosten esitysjärjestys on mielestäni looginen. Kaaviot ja taulukot elävöittävät tekstiä.
Esim. luvun alussa tai lopussa olisi voinut olla päätulokset lyhyesti.
4. Conclusion
Johtopäätökset ja pohdinta on yhdistetty saman otsikon alle.
5. Discussion
Johtopäätökset ja pohdinta on yhdistetty saman otsikon alle. Kirjoittaja esittää mahdollisia syitä tutkimuksessa ilmenneisiin ongelmiin. Kirjoittaja näkee tutkimuksen aihealueen tärkeänä tulevaisuudessa.
6. Title
Otsikko vastaa sisältöä ja on selkeä, ehkä liiankin yleisluontoinen, voisi kertoa lukijalle enemmänkin artikkelin tutkimuksesta.
7. Abstract
Abstraktissa ei ole sanatarkasti sanottu tutkimuksen tarkoitusta, mutta se tulee esille abstraktin viimeisessä virkkeessä, jossa kuvataan tutkimuksen tuloksia: ”tämä artikkeli kuvaa edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta ihmisten haluun jakaa tietoa”. Tutkimuksen päämetodeista ei ole suoraan kerrottu, vaikka ”jaetun tietopohjan järjestäminen” mainitaan abstraktin 2. virkkeessä sekä ” sarja kokeita” 2. viimeisessä virkkeessä. Aiemmin puhutaan myös empiirisestä tutkimuksesta. Varsinaisia päätuloksia ei kuitenkaan ole abstraktissa esitetty, eikä niistä muodostettuja päätuloksia tai johtopäätöksiä – mainitaan vain kuinka ne esiintyvät artikkelissa.
8. Final Analysis Kolme tärkeintä asiaa, joita on tarpeen kehittää: Tutkimuskysymykset tulisi olla selkeämmin näkyvillä. Kappaleiden otsikointia, sisältöä ja esitysjärjestystä tulisi pohtia ja korjata vastaamaan paremmin suosituksia. Kolme tärkeintä vahvuutta, jotka tulisi säilyttää tätä artikkelia muokatessa: Abstrakti ja johdanto herättävät mielenkiinnon. Havainnollistavat kuvat. Metodit ja aineisto on selkeästi esitetty.
Kirjoitustyyli ja kieli:
Tieteellistä ja helposti luettavaa. Mielestäni artikkeli tulisi asettaa seuraavaan kategoriaan: HYVÄKSYN: mutta tarvetta lisätyölle, joka osoitettu tässä arvioinnissa Arvioijan kommentteja: Mielestäni artikkeli oli kiinnostavaa luettavaa, aihe on ajankohtainen. Tiedon vaihtoon vaikuttavat motivaationaaliset tekijät oli esitetty tekstissä selkeästi. Lukemani perusteella sain käsityksen, että empiiriset tutkimustulokset tukivat aiempia tutkimuksia. Artikkeli on ehdottomasti pienen hionnan arvoinen.
Laura
REVIEW - COMMENTS FROM REFEREES
1. Introduction
Johdanto käsittää käytännössä paitsi johdannoksi nimetyn luvun a) Introduction, myös luvun b) Knowledge Exchange as a Social Dilemma.
Johdannossa (Introduction) voisi olla selkeämmin mainittu tutkimuksen tarkoitus, tämänhetkinen tieto aiheesta (onko sitä, mitä on ja mitä ei) sekä aiheen tärkeys. Artikkelin aihe on tunnistettavissa johdannosta (a) mutta tärkeys jää lukijan pääteltäväksi - oletettavasti tutkimuksen kohde on tärkeä, mutta aiemmat tutkimukset motivaationaalisista tekijöistä tulevat esiin vasta luvussa b (Knowledge Exchange as a Social Dilemma). Tutkimuskohteen tai hypoteesin tai yleensä aiheen tärkeydestä ei ole suoraan mainittu johdannossa, mutta asiaan on viitattu Wikipedian ym. suurilla käyttäjämäärillä.
Introduction–luvun alussa tulee mieleen, kuinka oleellinen osa Wikipedia on tätä tutkimusta, kun kaksi ensimmäistä kappaletta liittyy siihen, onko Wikipedia osa tätä tutkimusta. Ilmeisesti Wikipedia on hyvä esimerkki ilmiöstä, sen taustasta ja aiheen tärkeydestä.
Vaikka johdannossa (Introduction) on viitattu useisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät tiedonvaihdon haasteisiin ryhmässä, ei kuitenkaan ole viitattu aiempiin tutkimuksiin, jotka liittyisivät nimenomaan ilmiön psykologiseen perspektiiviin (onko niitä vai ei ja jos on niin mitä tuloksia on saatu?). Tässä yhteydessä olisikin voitu mainita jotain tiivistetysti, tai että niistä on kerrottu enemmän seuraavassa luvussa (b).
Johdannon (a) lopussa voisi olla selkeämminkin tarvittavat asiat: tutkimuksen päämäärä, lyhyt kuvaus tutkimuksen lähestymistavasta ja kuinka se osoittaa tutkimuksen hypoteesit tai tutkimuskysymykset (nyt näihin liittyvää asiaa löytyy molemmista luvuista a ja b).
Mielestäni lukujen a) Introduction ja b) Knowledge Exchange as a Social Dilemma sisällöt voisi yhdistää saman, sisältöä paremmin kuvaavan otsikon alle ja tuoda yhdistetyn johdannon lopussa selvemmin esille tarvittavat asiat, nyt asia on vähän hajallaan kahdessa luvussa.
2. Materials and Methods
Alussa voisi olla lyhyesti ja ytimekkäästi selitetty mitä on tehty, jotta lukijalle tulee käsitys koejärjestelyistä, nyt teksti oli vähän hajanaista ja epäselvää. Välttämättömin tieto tutkimuksen toistamiseksi on annettu, voisi olla vielä selkeämminkin. Jos olisin aikeissa toistaa tutkimusta, kaipaisin todennäköisesti lisätietoja.
Tutkimuksen koejärjestelyt vaikuttavat tarkoitukseen sopivalta, vaikka kieltämättä rahapalkinto tiedonvaihtohalukkuuden mittarina ei ihan täysin vakuuta.
3. Results
Tuloksissa pitäisi olla vain tutkimuksessa saadun tiedon tai tulosten raportointia, osa tulosten tekstistä lähdeviittauksineen olisikin voinut olla esitetty toisessa yhteydessä, esim. pohdinnassa.
Tulosten ensimmäinen kappale olisi voinut sisältää esim. luettelon niistä tekijöistä joita on tutkittu? Ne tulevat kyllä esille väliotsikoissa.
Tulosten esitysjärjestys on mielestäni looginen. Kaaviot ja taulukot elävöittävät tekstiä.
Esim. luvun alussa tai lopussa olisi voinut olla päätulokset lyhyesti.
4. Conclusion
Johtopäätökset ja pohdinta on yhdistetty saman otsikon alle.
5. Discussion
Johtopäätökset ja pohdinta on yhdistetty saman otsikon alle. Kirjoittaja esittää mahdollisia syitä tutkimuksessa ilmenneisiin ongelmiin. Kirjoittaja näkee tutkimuksen aihealueen tärkeänä tulevaisuudessa.
6. Title
Otsikko vastaa sisältöä ja on selkeä, ehkä liiankin yleisluontoinen, voisi kertoa lukijalle enemmänkin artikkelin tutkimuksesta.
7. Abstract
Abstraktissa ei ole sanatarkasti sanottu tutkimuksen tarkoitusta, mutta se tulee esille abstraktin viimeisessä virkkeessä, jossa kuvataan tutkimuksen tuloksia: ”tämä artikkeli kuvaa edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta ihmisten haluun jakaa tietoa”. Tutkimuksen päämetodeista ei ole suoraan kerrottu, vaikka ”jaetun tietopohjan järjestäminen” mainitaan abstraktin 2. virkkeessä sekä ” sarja kokeita” 2. viimeisessä virkkeessä. Aiemmin puhutaan myös empiirisestä tutkimuksesta. Varsinaisia päätuloksia ei kuitenkaan ole abstraktissa esitetty, eikä niistä muodostettuja päätuloksia tai johtopäätöksiä – mainitaan vain kuinka ne esiintyvät artikkelissa.
8. Final Analysis
Kolme tärkeintä asiaa, joita on tarpeen kehittää:
Tutkimuskysymykset tulisi olla selkeämmin näkyvillä. Kappaleiden otsikointia, sisältöä ja esitysjärjestystä tulisi pohtia ja korjata vastaamaan paremmin suosituksia.
Kolme tärkeintä vahvuutta, jotka tulisi säilyttää tätä artikkelia muokatessa:
Abstrakti ja johdanto herättävät mielenkiinnon. Havainnollistavat kuvat. Metodit ja aineisto on selkeästi esitetty.
Kirjoitustyyli ja kieli:
Tieteellistä ja helposti luettavaa.
Mielestäni artikkeli tulisi asettaa seuraavaan kategoriaan: HYVÄKSYN: mutta tarvetta lisätyölle, joka osoitettu tässä arvioinnissa
Arvioijan kommentteja:
Mielestäni artikkeli oli kiinnostavaa luettavaa, aihe on ajankohtainen. Tiedon vaihtoon vaikuttavat motivaationaaliset tekijät oli esitetty tekstissä selkeästi. Lukemani perusteella sain käsityksen, että empiiriset tutkimustulokset tukivat aiempia tutkimuksia. Artikkeli on ehdottomasti pienen hionnan arvoinen.